Such a sky you never did see

Tässä vähän kuvasatoa ekalta viikolta! Paljon lisää vielä tulossa, kunhan saan otettua niitä hieman lisää!

Täällä tosiaan on jo aika kukkeaa ja ruoho vihertää mukavasti. Tulppaaneja esimerkiksi kasvaa puitten juurella ihan rikkaruohojen asemassa ja narsissit valtaa hoitamattomat nurmikentät. Kuvissa näätte myös paikallisen ratikan ja noita punaisia merkkejä, jotka varottaa kyseisistä kulkupeleistä, piisaa suunnilleen jokaisella jalankulkukäytävällä. Ratikoita täällä itseasiassa on useita erilaisia ja ne kulkee varsin usein. Pidemmillä kadunpätkillä ne saattaa paahtaa tuhatta ja sataa, mutta jokatapauksessa ne on suht hitaita, sillä lähes jokaisella pysäkillä ne joutuu pysähtymään. Ja hauskaa täällä on, että kaikki bussit on punasia! Linja-autoilla kulkiessa kuskit kälättää aina kyytiin nousevien aikuisten kanssa, jotka piippaa niitten kortit, mutta sitte ku mä tuun siihen oman paperikorttini kera, niin ne kääntyy muualle tekemään jotaki. Eli mun lippu ei kiinnosta ketään :D

Tässä vähän kuvaa meidän keittiöstä ja puutarhasta, sekä kotikadusta, jonka keskellä kulkee kanava! Lisäksi tuon silmienne eteen pari paikallista kuuluisuutta; radiotornin Reinin rannalla ja Altbierin, alueella tunnetun oluen! Sitä myydään pienissä 0,2:n laseissa ja yksi sellanen maksaa suunilleen 1,6e. Baarimikko (joka oli muuten nainen) merkkasi lasinaluseen kaikki meidän ostot, joten voitiin maksaa kaikki yhdellä kertaa! Kätevää. Yllättävää meille oli se, että koska oltiin liikkeellä pitkäperjantaina, niin musiikin soittaminen kaikkialla oli kielletty. Baareissa oli siis suhteellisen hiljaista, mutta ne olivat kyllä pitkään auki. Kaikkialla poltettiin sisällä, mikä ei tuntunut häiritsevän ketään. Sain yhdeltä baarimikolta punaisen kallankukan, koska olin Suomesta, hahah. 8D Keskimmäisessä kuvassa muuten ensimmäisessä merkinnässä mainitsemani ostoskärry, jonka ostokset maksoivat sen 50 euroa!

Kirjoittelen lisää kunhan ehdin ja saan hieman kartutettua kuvasatoani!

Tschüss!

We don't need no education

Saksa on koulutukseltaan hyvin erilainen maa, vaikka eurooppalaiseen Suomeen vertaisikin. Täällä ollessani olen kysellyt Stöhrissä työskenteleviltä opiskelijanuorilta heidän koulutuksistaan ja havainnut huomattavia eroja. Opiskelijat eivät istu koulussa päivästä toiseen, vaan ammattiin ohjaava koulutus on yleensä kuin oppisopimus Suomessa. Koulussa vietetään viikon viidestä työpäivästä vain yksi tai vaihtoehtoisesti koulutuksesta riippuen koulu- ja työskentelyjaksot kulkevat kolmen kuukauden sykleissä. Valtio ei kuulemani mukaan maksa opiskelijalle minkäänlaista tukea, joten useat Düsseldorfissa opiskelevat nuoret asuvat vielä vanhempiensa luona. Työpaikka tosin maksaa vähintään harjoittelijan palkkaa opiskelijoille, mutta ilmeisesti se ei silti riitä oman asunnon hankkimiseen ja elämän ylläpitämiseen Düsseldorfissa. (Tämä tosin saattaa olla vain joidenkin mielipide, minulla ei ole hajuakaan asian todellisesta laidasta 8D) Työpaikka saadaan koulun kautta ja se on koko koulutuksen ajan sama; toisin kuin esimerkiksi itselläni.

Menen harjoitteluni aikana varmaankin vierailemaan päivän ajaksi saksalaiseen kouluun, sillä pari ystävyyskoulumme opiskelijaa työskentelee Stöhrissä ja he lupasivat käyttää minua siellä. Koulu sijaitsee myös Bilkissä, lucky me 8) Sain aikaisemmilta vaihtareilta kuulla, että koulut ovat Suomen kouluihin verrattuna... Noh, vähemmän moderneja. Näin pari kuvaa, jotka kyllä kertoivat enemmän kuin tuhat sanaa. Tekniikan taso oli mallia liitutaulu, kun taas ainakin omassa koulussani Heltechissä opetus on hyvin pitkälti digitalisoitua ja käytännönläheistä. Tätä tosin selittää se, että olemme saksalaisia paljon pidemmän ajan koulun penkillä, joten meidän täytyy (ainakin yrittää) oppia koulussa jotakin.

Ajattelin lisätä tähän joitakin kuvia Heltechistä, jotta voitte saada hyvän vertailukohteen sitten, jos todellakin pääsen käymään saksalaisessa koulussa! 8)

Tässä koulun yleisilmettä! Meillä on kahdeksan kerrosta, joten hissit on ihan jees. Joka luokassa on koneet jokaselle opiskelijalle ja kahvilasta saa ostaa pullaa ja muffinsseja! Ei pukukoodia eikä muutenkaan erikoisia käytössääntäjä, minkä vuoksi ilmapiiri on tosi ystävällinen.

Opiskelu on välillä tosi käytännönläheistä. Tässä meidän luokka kuvaa greenscreeniä vasten videota, jota oli sitten tarkoitus jälkityöstää tietokoneella. Meillä on kaksi studiota tällästen projektien toteuttamiseen.

Tässä kuvia koulullamme järkätystä lyhytelokuvien ensi-illasta! Tapahtuma oli aika fancy ja hienosti järjestetty. Kyseessä oli siis kolme kappaletta lyhytelokuvia jotka liikkuvan kuvan ja äänen linjalaiset kuvasivat viime keväänä Saaremaalla! 8) P.S. Saksan kämppikseni Hanna teki videot jotka heijastettiin noihin valkeisiin purjeisiin jotka näätte tossa alavasemmalla olevassa kuvassa!

Heh, postaus muuttu aikalailla Heltechiä mainostavaksi, mutta ainakin tämä avartaa jonkin verran käsitystä suomalaisesta media-alan koulusta. Jää myöhemmin nähtäväksi millainen se saksalainen koulu oikeasti on! :D

Tschüss!

We wrote a prelude to our own fairytale

2 days in Germany!

Tuntuu aika hurjalle ajatella, että pari viikkoa sitten istuin koulussa trailerin parissa ähertäen, kun opettajani yllättäen kysyi, olisinko kiinnostunut lähtemään Saksaan. Mietiskelin asiaa viitisen minuuttia ja pahasti näyttää siltä, että tulin sanoneeksi kyllä.

Puutki jo kukkii ;3;

Alku oli aikamoista hässäkkää papereiden kanssa, mutta kaikesta selvittiin ja 2.4. istuinkin jo lentokoneessa matkalla Düsseldorfiin koulutoverini Hannan kanssa. Heti samana päivänä tapasimme saksalaisen ystävyys-koulumme koordinaattorin ja kävimme omatoimisesti tutkimassa kaupunkia. Lisäksi pyörähdimme vuokraisäntämme vaimon kanssa ruokakaupassa, missä lappasimme kärryn täyteen ruokaa ja vettä, yllättyen iloisesti siitä, että kaikki ostoksemme maksoivat vain n. 50 euroa!

Seuraavana päivänä alkoi työskentely yrityksissä, joihin Saksan koordinaattorimme (käytetään hänestä nimeä rouva G) meidät ystävällisesti ohjasi. Stöhriin saapuminen oli helppoa ja sain kuulla kyseisen Bilk-nimisen kaupunginosan olevan nykyisin varsin eloisaa ja trendikästä aluetta, mikä todellakin näkyi katukuvassa. Liikenne oli varsin vilkasta ja varsinkin lounasaikaan läheinen kauppakeskus Arcaden, oli huomattavan täysi. Itse Stöhristä en voi muuta sanoa kuin että olin erittäin vaikuttunut! Työtoverini olivat erityisen ystävällisiä ja puhuivat uskomattoman hyvää englantia, mikä helpotti kommunikointia huomattavasti. Aivan ensimmäiseksi sain kuitenkin eteeni kielimuurin kun aloitin työskentelyn; kaikki ohjelmat olivat saksaksi. Nauratti hetken aikaa, mutta lopulta sain vaihdettua ainakin Photoshopin, Indesignin ja Bridgen englanniksi. Huh! Ensimmäisenä työnäni suunnittelin kortteja ja piirsin osia erään mainoksen kuvakäsikirjoitukseen. Kirjoitin kunnon jypäkät salassapitosopimukset, joten enempää en millään voi kertoa, vaikka haluaisinkin. Jokatapauksessa miellyttävä päivä, jonka lopuksi sain kuulla kommentit: "I think you have talent" ja "Your english is perfect". En tiedä kuinka paljon kommenteissa oli kannustusta ja kuinka paljon aitoa tunnustusta, mutta olen silti aika imarreltu.

Huomenna taas töihin kello yhdeksäksi, tästä tämä kaikki vasta alkaa! Btw, Saksassa on suht kiva joukkoliikenne <3 Ja ainiin, koulut pitää täällä kahden viikon lomat pääsiäisen takia, joten meilläkin on varmaan jonkin verran aikaa lössöillä tässä
välillä! Kölnissä ja Amsterdamissa piipahtaminen houkuttelisi aika paljon, mutta toisaalta pitäisi tavata myös Suomessa työharjoittelussa ollut Mona. Paljon on vielä tekemistä ja näkemistä, mutta eiköhän kaikki löydä aikansa ja paikkansa.

Tschüss!